fbpx
Ehjäksi | tunteet
247
archive,tag,tag-tunteet,tag-247,qode-social-login-1.0,qode-restaurant-1.0,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-4.4.1,wpb-js-composer js-comp-ver-5.5.4,vc_responsive

Matka näkymättömästä lapsesta näkyväksi aikuiseksi – mikä auttaa parantamaan alkoholismikodin jättämiä jälkiä?

Kerromme tässä artikkelissa, mikä meitä on auttanut eheyttämään alkoholismikodista saatuja haavoja ja miltä elämämme tuntuu ja näytää nyt. Tekstissä kulkevat rinta rinnan Näkyväksi-retriittien perustajien Ramanda Anderssonin ja Lotta Kvistin kokemukset.

Viime artikkelissa kirjoitimme siitä, miltä alkoholismikodissa on tuntunut kasvaa ja miten se näkyy meissä tämä päivänä. Lue artikkeli tästä.

Alkoholismikodin jättämät jäljet eivät juurikaan häirinneet meitä tietoisesti nuoruudessamme, kunnes Lotta sairastui 18–vuotiaana syömishäiriöön ja hiukan myöhemmin masennukseen. Ramandakin sairastui 18–vuotiaana kilpaurheilun loputtua masennukseen ja oireili ihonsa kautta, kyvyttömyytenä syödä, sai vatsakramppeja, eikä jaksanut tehdä mitään. Lotan kahden vuoden psykoterapia ei tuottanut tulosta niin alkoholismin jättämien haavojen parantamiseen kuin syömishäiriöönkään, sillä siellä ei puhuttu varhaislapsuudesta mitään. Hän jätti asiat sillä erää paremmin käsittelemättä ja jatkoi syömishäiriöoireilua.

Ramandan eheytyminen alkoi psykoterapialla, jossa hän kävi aktiivisesti kolme vuotta. Siellä hän paneutui arjen onnistumiseen ja elämän valitsemiseen. Terapia herätti Ramandassa ikuisen kiitollisuuden ja ison kiinnostuksen ihmisen ymmärtämistä kohtaan. Terapeutti laittoi Ramandan lyömään kättä päälle sanoen, että ”et tapa itseäsi ennen seuraavaa tapaamista”. Nyt Ramanda on tästä kättelystä erittäin kiitollinen, sillä nykyään hänen elämänsä on monesti yhtä iloa ja juhlaa.

Lotta tajusi vasta 27–vuotiaana tuki- ja liikuntaelinvaivojensa ja masennuksen myötä, että nyt todella on haettava apua tai muuten elämä heittää tielle vielä jotakin vakavampaa. Siitä alkoi hänen tiensä kohti todellista eheytymistä. Hän paransi lähes kokonaan itse itsensä masennuksesta energiahoidon avulla, mikä sai hänet itsensä opiskelemaan energiahoitajaksi ja regressioterapeutiksi. Ramandan eheytymisen matka on ollut askel kerrallaan etenemistä sydäntä kuunnellen. Terapiassa lapsuutta ei koskaan avattu, sillä Ramanda ei ollut siihen valmis, eikä terapia tuntunut hänestä siihen oikealta keinolta. Lapsuuden pohjatraumat tulivat molemmilla kunnolla tietoisuuteen ja käsittelyyn suurin piirtein saman ikäisenä, kun keho ja psyyke sen kestivät.

Eheytymisen tiemme on kulkenut läpi monien hoitomuotojen. Haluammekin kannustaa sinuakin löytämään itsellesi kulloinkin sopivan apukeinon. Autamme asiakkaitamme tunnistamaan sen, mitä he milloinkin tarvitsevat. Meidän polulla auttaneita keinoja ovat terapian, energiahoidon ja regressioterapian lisäksi selvänäkijät, perhekonstellaatio, ratkaisukeskeinen valmennus, syvähengitys, hahmoterapia, jooga, tanssi, meditointi ja luonnossa ajan viettäminen.

Elämämme on keventynyt edellä mainittujen keinojen avulla huomattavasti ja suosittelemme niitä muillekin. Tärkeintä on ymmärtää, että kipuja ei tarvitse kantaa mukanaan, ja kannattaa rohkeasti vaihtaa metodia, jos joku juttu ei tunnu hyvältä. Ei kannata kuitenkaan antaa heti periksi, sillä tunteille antautumisen harjoittelu voi viedä aikansa.

Olemme kaivaneet itsestämme esille paljon rakkautta ja vaihtaneet pelokkaan ja vakavan elämän monin kerroin iloisempaan. Nykyään osaamme vain olla ja nauttia elämästä. Osaamme vetää rajamme paljon paremmin töissä ja ihmissuhteissa. Emme suorita elämää, vaan annamme elämän elää meidän kauttamme. Tiedämme, mitä haluamme. Toteutamme elämäntehtäväämme. Olemme uskaltaneet seurata sydäntämme sinne, minne se on meitä milloinkin vienyt. Terveytemme on paljon paremmalla tolalla kuin ennen, ja elämässämme on paljon ihmisiä, jotka lisäävät rakkautta siihen.Olemme antaneet vanhemmille anteeksi roppakaupalla laiminlyöntiä ja kaltoinkohtelua ja perhesuhteemme ovat nyt paremmat kuin koskaan. Olemme oppineet matkalla valtavasti itsestämme ja elämästä; siitä, miksi asiat tapahtuvat ja mistä tässä elämässä oikein pohjimmiltaan on kyse.

Toki paraneminen on prosessi, joka ei usein tapahdu hetkessä. Mekin olemme työstäneet itseämme monia vuosia ja prosessi jatkuu. Kehotammekin kärsivällisyyteen ja armollisuuteen itseäsi kohtaan, jos kipuilet sen kanssa, miten lapsuudessa koettu alkoholismi sinuun vaikuttaa. Syvemmältä olemukseltasi olet jo täydellinen ja sinussa on kaikki tarvittava sisällä. Se täytyy vain kaivaa sen päälle kertyneen mielen kuonan alta ja lopettaa uskomasta negatiivisia tarinoita, joita oma mieli itsestäsi ja elämästä sinulle syöttää. Sinulla on vapaus valita ja kyky tehdä muutos. Tee muutos itsellesi, uskalla uskoa parempaan ja antaudu eheytymisen matkalle kanssamme. Tehdään yhdessä elämästä iloinen ja rakkauden matka, jossa varjo ja valo saavat molemmat olla olemassa, mutta jossa mennään kuitenkin kohti valoa.

Haluamme tarjota sinulle keinoja, joilla voit auttaa itseäsi. Olemme molemmat opiskelleet LCF life coacheiksi®. Haavamme ovat avanneet meille aivan uudenlaisen polun, maailmankuvan, myötätunnon ja halun auttaa muita. Halun ja kyvykkyyden kääntää omat näennäiset heikkoudet vahvuuksiksi. Sinä voit tehdä saman.

Perustimme alkoholistien aikuisille lapsille suunnatut Näkyväksi-retriitit, kun tajusimme, kuinka suuri ongelma alkoholismi ja siitä läheisille aiheutuva läheisriippuvuus on Suomessa. Koimme, että muun muassa tästä syystä me retriittien perustajat ylipäätään tapasimme. Haluamme omien kokemustemme myötä tarjota sinulle aivan uudenlaisen tavan löytää rakkautta, läsnäoloa ja mielenrauhaa elämääsi.

Tammikuun retriitillä hyödynnämme monia meillekin tuttuja ja ohjaajien ammatikseen käyttämiä eheytymisvaihtoehtoja, kuten energiahoitoa, valmennusta, tanssia ja joogaa. Opetamme joitain arvokkaita tekniikoita, joiden avulla työstämistä voi jatkaa yksin kotona ja jaamme tarkemmin myös kaikki parannuskeinomme, joita olemme itse hyödyntäneet. Retriitillä pääset selkeyttämään omaa suuntaasi ja tarvetta jatkoa varten.

Kuuntele Suplasta jakso läheisriippuvuudesta ja ihmissuhteista. Jakso resonoi sinulle todennäköisesti, jos olet viettänyt traumaattisen lapsuuden, vaikka et olisikaan alkoholistin lapsi.

Onnea ja menestystä eheytymisen polullasi. Jokaisen tekemä varjotyö on todella merkittävää itselleen ja ympäristölleen.

Tutustu tästä Apua alkoholistin läheiselle -kokonaisuuteen ja lähde parantamaan avullani sinulle alkoholismin jättämiä jälkiä.

Tarina näkymättömästä lapsesta – millaista on kasvaa alkoholismikodissa?

Tervetuloa kurkkaamaan alkoholismikodissa kasvaneen lapsen maailmaan ja siihen, kuinka se vaikuttaa aikuisuuteen. Tekstissä kulkevat rinta rinnan Näkyväksi-retriittien perustajien Ramandan ja Lotan kokemukset. Toisessa artikkelissa kerromme, mitä apukeinoja alkoholismikodissa kasvaneelle on.

Kasvoimme alkoholismikodissa. Kasvamistamme varjosti jatkuva turvattomuus ja epävakaus, mikä teki meistä näkymättömiä. Näkymätön lapsi ei uskalla ilmentää tunteitaan ja tarpeitaan. Meidän tunteillemme ei ollut tilaa kodissa, jossa alkoholismisairaus hallitsi ja pelko ja turvattomuus ohjasi aikuisten toimintaa. Tämä esti meiltä terveiden tunnetaitojen oppimisen ja synnytti meille tarpeen piilottaa todellisen itsemme. Opimme, että vain  piiloutuminen on turvallista, sillä kaikenlainen vastaan laittaminen ja oman mielipiteen ilmaisu johti usein kylmään, hylkäävään tai vihaiseen käytökseen vanhempien taholta.

Miltä lapsuutemme alkoholismikodissa sitten näytti? Ramanda saattoi joutua koulun jälkeen miettimään, voiko kotiin viedä ystäviä, kun ei tiedä minkälainen vastaanotto on tiedossa. Oliko iskä juonut, olivatko hänen hermonsa kireällä. Kun ystävä sai kotona yllättäen huudot, ei Ramanda enää halunnut viedä ystäviään kotiin.

Lotta pelkäsi usein perjantaisin, saako viettää perheen kanssa rauhallista iltaa tv:tä katsoen vai tuleeko autotallissa ryppäämässä ollut isä mesoamaan äidille, jolloin hän joutui kuuntelemaan uhkaavaa huutoa oman onnensa nojaan peloissaan. Yhdessäolon tilalle tulikin yksinäisyys ja kasa muita tunnelukkoja. Kokemus siitä, että omilla tarpeilla ei ole väliä.

Jatkuva tarpeiden laiminlyönti lapsuudessamme johti merkityksettömyyteen. Koska meillä oli tarve tulla näkyviksi ja saada rakkautta, kuten jokaisella ihmisellä, johti se pakonomaiseen tarpeeseen onnistua. Koska pelkkä olemassaolomme ei riittänyt, ajattelimme, että ehkä onnistuminen erilaisissa asioissa tekisi meistä näkyviä ja riittäviä. Onnistuimme kilpaurheilussa, koulussa ja kotitöissä.

Kerran jollei useamminkin Lotta istui autossa alkolisti-isänsä kyydissä, kun tämä ajoi tien laidasta toiseen. Hän puristi rystyset valkoisina ainoana turvanaan ja rakkautena pitämäänsä jäätelöä, jonka isä oli hänelle ostanut lievittääkseen syyllisyyttä ja häpeää juomisestaan. Tämän kaltaiset tapahtumat johtivat siihen, että kun Lotta olisi aikuisena kaivannut turvaa ja rakkautta, haki hän sitä opitun mallin mukaan ruoasta. Ruoka oli myös hänelle helppo asia kontrolloida. Kontrolloinnin tarve johtui lapsuudessa koetusta pelosta ja turvattomuudesta. Ruoasta, jonka hän yhdisti alitajuisesti rakkauteen, tuli hänelle kielletty asia, sillä hän luuli isänsä käytöksen vuoksi, ettei ollut rakkauden arvoinen. Syömishäiriössäkin näkyi näkymättömyyden, piiloutumisen tarve: mitä pienempi ja vähemmän Lotta koki olevansa, sitä enemmän turvassa hän kuvitteli olevansa.

Alkoholistin lapsena kasvaminen näyttäytyy vanhemmiten monin eri tavoin. Pohjalla ovat kuitenkin samanlaiset turvattomuuden, hylkäämisen, riittämättömyyden ja häpeän kokemukset. Alkoholistin läheiset sairastuvat läheisriippuvuuteen. Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen muista ihmisistä ja asioista. Lapsi ei saa alkoholismikodissa riittävää rakkautta ja hänen itsetuntonsa ei kasva terveelle pohjalle, mikä johtaa helposti turvan ja hyväksynnän hakuun ulkopuolelta.

Koska koimme lapsuudessamme vanhempien taholta hylkäämistä lukuisia kertoja, olemme pelänneet sitä kovasti aikuisenakin. Hylätyksi tulemisen pelko on usein alitajuinen, minkä takia emme ole aina aikuisena ymmärtäneet, miksi parisuhteet ja elämänmuutokset eivät onnistu tai ovat hankalampia kuin ne monelle muulle näyttävät olevan.

Meidän ihmisten toiminta on usein hyvin tiedostamatonta. On hyvä alkaa kyseenalaistamaan, miksi asioita tekee. Me olemme esimerkiksi tiedostamattomina toimintamme syistä suorittaneet töitä ja yrittäjyyttä yli omien voimavarojemme ja omaa hyvinvointiamme laiminlyöden niin, että emme ole lopulta enää kyenneet työntekoon. Elämän kontrollointiyritykset ovat näyttäytyneet meille myös liikunnan kautta. Olemme suorittaneet liikuntaa niin, että se on johtanut pitkäaikaisiin loukkaantumisiin. Pysähtyminen on ollut usein vaikeaa, kun lapsuuden tunnelasti on halunnut tulla pintaan, emmekä ole osanneet ottaa sitä vastaan, kun uskallus ja työkalut siihen ovat puuttuneet. Sen sijaan olemme masentuneet kerta toisensa jälkeen seurauksena kaikista käsittelemättömistä asioista ja yli omien voimavarojemme tekemisestä. Masennukset ovat lakanneet vasta asiat kohtaamalla.

Suorittaminen voi näkyä muillakin elämän osa-alueilla. Onko sinun kalenterisi aina täynnä kaikenlaista puuhaa vai osaatko aidosti nauttia pysähtymisestä ja olemisesta? Harva traumaattisen lapsuuden elänyt osaa nauttia hiljaisuudesta. Olemme oppineet, että kuitenkin vain hiljaisuudessa voit kuulla itsesi ja todelliset tuntosi. Hiljaisuutta tarvitaan eheytymiseen.

Toisaalta olemme aikuisina lamaantuneet monesti, kun olisi pitänyt toimia, emmekä ole saaneet mitään aikaiseksi. Syynä lamaantumiselle ovat taas lapsuuden pelot. Haavoittunut sisäinen lapsi jää mieluummin turvakseen rakentamaansa sisäiseen poteroon kuin lähtee maailmalle, vaikka aito, haavoittumaton osa itseä lähtisi mielellään maailmalle ja tulisi näkyväksi koko kauneudessaan ja kaikessa osaamisessaan.

Rajojen asettaminen on ollut meille monesti vaikeaa. Emme ole oppineet kuuntelemaan tarpeitamme, emmekä siksi ole osanneet elää niiden mukaan. Emme oppineet vanhemmiltamme, kuinka asettaa rajat. Opimme sen sijaan, ettei se ole turvallista. Opimme miellyttämään, ettemme saisi huutoja. Miellyttäminen on ollut yksi keino pysyä mahdollisemman näkymättömänä. Tämä lapsuuden selviytymismalli on näkynyt ihmissuhteissamme myös aikuisena.

Onneksi rajojen vetämistä voi harjoitella. Jokaisella meistä on oikeus ja mahdollisuus tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Muutos lähtee meistä itsestämme. Muiden ihmisten käytös ja se, miten maailma meille näyttäytyy, muuttuu vain sisäisen muutoksen myötä. Ei tunteita pakenemalla.

Alkoholistin lapsen voi olla hankala tunnistaa läheisriippuvainen käytös itsessään, koska se on niin normaalia yhteiskunnassamme. Haemme usein hyväksyntää ulkopuolelta, kun emme osaa tarjota sitä riittävästi itsellemme. Moni on kokenut vanhempiensa taholta laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua ja muuta rakkaudetonta, tiedostamatonta käytöstä. Siksi moni törmää aikuisuudessa samankaltaisiin haasteisiin kuin me, vaikka ei olisi kasvanut alkoholismikodissa. Vanhemmat eivät ole pystyneet toimimaan paremmin parantamatta omia haavojaan.

Moni myös pitää alkoholisteina vain kadulla elävia “puliukkoja”. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa on päihdehoitokeskus Kantamon mukaan noin 400 000 alkoholistia. Alkoholismisairaudesta heidän lähipiirissään kärsii noin kaksi miljoonaa läheistä. Kyseessä on siis merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Onhan suomalaisilla sellainen mainekin, että täällä juodaan reilusti ja hukutetaan murheita pulloon. Maine ei ole syyttä.

Olemme tajunneet vasta vanhempana, että elimme alkoholismikodissa. Lapsina pidimme sitä normaalina, sillä eihän meillä ollut tietoa paremmasta. Jos lapsuuden kodissasi on ollut alkoholin käyttöä ja sinulla on edellä kuvaillun tyylisiä oireita, tiedäthän, että on muunkinlainen, kevyempi tapa elää. Me autamme sinua mielellämme tiellä kohti eheämpää itseäsi ja omannäköistäsi elämää.

Lue seuraavasta artikkelista, mikä auttaa parantamaan alkoholismikodin jättämiä jälkiä.

Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Ramanda Andersson ja Lotta Kvist.

 

Tutustu tästä tarjoamaani Apua alkoholistin läheiselle -kokonaisuuteen ja lähde parantamaan alkoholismin sinulle jättämiä jälkiä.

6 vinkkiä siihen, miten löytää tarkoituksensa

Uskon, että me jokainen voimme löytää maailmasta sellaisen tehtävän, jonka toteuttaminen tuottaa iloa ja hyötyä niin meille kuin muille ja jota tekemällä voimme tuntea olevamme elementissämme. Lue tästä vinkkini siihen, miten löytää omasi.

Kuuntele intuitiotasi, antaudu ohjaukseen

Jokaisella meistä on intuitio, sisäinen viisaus, joka pyrkii ohjaamaan meitä joka hetki. Aina sen kuuleminen ei ole helppoa, sillä mieleemme on kertynyt kaikenlaista moskaa. Tuo moska saa meidät muun muassa tekemään päätöksiä pelosta käsin. Intuitiomme on luotettava kaveri toisin kuin epästabiili mieli. Vastaus siihen, miten meidän olisi hyvä elää, löytyy aina itsestämme, jos vain osaamme kuunnella.

Ala siis kuunnella sisintäsi entistä herkemmällä korvalla. Voit kuulla sen paremmin, jos alat vaikkapa meditoida säännöllisesti tai käsitellä jollain muulla tavoin mielesi perukoille kertyneitä tunteita.

Mitä enemmän antaudut elämän virtaan, sitä nopeammin tarkoituksesi voi näyttäytyä sinulle. Mieli punoo tarinoitaan ja luo uhkakuvia siitä, mikä voi mennä pieleen. Mitä enemmän olet kokenut lapsuudessasi pelkoa, sitä enemmän se nostaa päätään myös aikuisena niin kauan, kunnes käsittelet pelkosi.

Tavoitteet liukuvat meiltä vain kauemmaksi, jos yritämme mielellämme liiaksi kontrolloida niiden toteutumista. Näin luomme vastustusta sille, että asiat voisivat toteutua helposti ja orgaanisesti. Ainakin minun kokemukseni on, että jos yrittää oikein etsimällä etsiä jotain, sitä ei todennäköisesti löydä (paitsi ehkä hukkaan menneet avaimet tms).

Hengitä syvään ja anna elämän tulla avuksi. Keskity siihen, mikä voi mennä hyvin ja ihanasti ja luota, että elämä kantaa.

Opi sietämään keskeneräisyyttä

Aloittaakseen ei tarvitse olla valmis. Elämässä täytyy oppia sietämään keskeneräisyyttä. Koko elämän suola piilee kehitysprosessissamme. Opit matkalla ja tulet päivä päivältä paremmaksi. Kun otat yhden askeleen, avaat mahdollisuuden sille, että toisen askeleen paikka avautuu eteesi.

Minulle tehtäväni paljastui pyytämättä ja yllättäen. En olisi ennen uskonut kuuna päivänä työskenteleväni henkisten asioiden parisssa, enkä ollut yhtään kiinnostunut ihmisten hoitamisesta. Vaikeuksieni (tuki- ja liikuntaelinvammat ja masennus) kautta kuitenkin oivalsin, että minun kuului kääntää heikkouteni vahvuuksiksi ja hyödyttää niiden avulla muita. Oivalsin, että onnettomuuksien myötä tulleet tuki- ja liikuntaelinvammat eivät parannu siksi, koska erityisesti noihin ongelmakohtiin kehooni on kertynyt elämänkokemusteni myötä negatiivisia tunteita itseäni ja muita kohtaan. Oivalsin, että minun tulee päästää niistä irti parantuakseni.

Käsittelen edelleen tunnetason haasteitani, jotta kääntäisin ne kaikki lopullisesti vahvuuksiksi. En siis todellakaan ole valmis. Se ei kuitenkaan estä minua auttamasta ihmisiä, sillä tiedän siihen jo pystyväni.

Raivaa esteet mielestäsi

Tulet huomaamaan, että ulkoisten muutosten saavuttaminen kysyy sinulta sisäistä muutosta. Mistä vanhasta kuormasta voisit ja sinun täytyy päästää irti saavuttaaksesi haluamasi? Mitä sinä oikeasti olet ja et ole?

Keskity raivaamaan esteitä sisältäsi niin, että missiosi voisi löytää luoksesi. Mitä sinä pelkäät? Tulla näkyväksi muille ihmisille, loistaa ammatissasi? Epäonnistua yrityksissäsi? Tuottaa muille pettymys? Olevasi riittämätön tai arvoton niin, ettet koe ansaitsevasi sinulle sopivampaa työtä?

Luota

Älä yritä pakottaa asioita. Niille on oikea aikansa. Mikään, mikä on sinulle todella tarkoitettu, ei voi mennä sinulta ohi.

Uskon, että on ennalta määritetty, mitä kunkin kuuluu maailmaan tuoda. Sitä voi kutsua vaikkapa missioksi tai elämäntehtäväksi. Kun olet linjassa sen kanssa, sinusta tuntuu hyvältä, ja asiat menevät eteenpäin. Tuntuu, että maailma tukee sitä, mitä teet. Toki tähän vaikuttaa suurelta osin se, miten hyvin olet käsitellyt tunnelukkosi, selvittänyt mielen ohjelmointisi. Se määrittää sitä, uskallatko menestyä vai ajatko alitajuisesti käsikarru pohjassa.

Jos taas et ole linjassa ja teet päätöksiä mielestäsi käsin, asiat saattavat takuta, eikä sinusta tunnu hyvältä. Minulla ainakin sisäinen hälytysjärjestelmäni ilmoittaa nykyään nopeasti, jos en ole linjassa todellisen itseni kanssa ja mieli on ottanut toiminnastani ohjakset.

Ei kuitenkaan ole niin, ettemmekö voisi tehdä elämän aikana myös sellaista, mikä ei ole varsinaisesti elämäntehtävämme. Elämä on kohtalon ja vapaan tahdon tanssia.

Luota, että tulet vielä tapaamaan ne ihmiset ja törmäämään niihin asioihin, joihin sinun kuuluukin. Et voi mennä päätöksissäsi pieleen, jos valitset sydämestä käsin.

Vaikka joskus hairahtuisitkin päättämään työasioissa mielestä (pelosta) käsin, opit niistäkin kokemuksista. Ei ole virheitä, on vain oppimiskokemuksia. Samaan lopputulokseen on monta tietä.

Älä jää kiinni tiettyyn tehtävään

Sinulla saattaa olla uskomus, että elämäntehtäsi täytyy olla joku spesifi, muuttumaton ammatti/tehtävä, vaikka ei se ainakaan minun sisimpäni mukaan niin ole. En ainakaan itse usko työskenteleväni tai halua työskennellä loppuelämääni tismalleen samoissa tehtävissä samalla tavalla, mutta kylläkin samalla sektorilla.

Jos tarkoituksesi on vaikkapa tuottaa iloa ihmisille, voit itse keksiä tavat, miten sen teet. Kun sinä muutut sisältä, myös tapasi haluta ja osata tuottaa iloa muille muuttuvat.

Jos koet, että sinun tehtäväsi on olla puhujan roolissa, voit itse taas päättää, missä ja miten sitä teet. Elämäntehtäväsi on kuitenkin lopulta se, millaista lopputulosta ihmisille tuotat. Ei se, miten sen teet.

Itse ainakin ajattelen, että tarkoitukseni on ennenkaikkiaan olla mahdollisemman rakastava ihminen. Niin tuon eniten rakkautta ja parannusta maailmaan ja tämä pätee ihan jokaiseen. Auta ensin itseäsi, niin autat muita. Toki mahdollisemman puhdas mieli ja sydän auttavat minua hurjasti myös auttamaan ihmisiä, jotka tulevat minulle hoitoon ja valmennukseen.

Otathan myös huomioon, että ehkä maailmassa ei ole vielä tahoa, jossa sinun kuuluu toimia. Maailma muuttuu hurjalla vauhdilla ja sitä mukaan meille tarjoutuu uusia tehtäviä ja missä toteuttaa niitä.

Kysy itseltäsi nämä kysymykset

Jos et halua vain odottaa, milloin tarkoituksesi tippuu syliisi, voit aloittaa matkan kohti unelmatyötä kysymällä itseltäsi esimerkiksi nämä kysymykset:

  • Mikä on minun ”miksi”? Miksi haluan tehdä sitä, mitä haluan? Miksi heräisin innoissasi aamulla sängystä? Miksi ihmisiä kiinnostaisi se, mitä teen?
  • Minkä muutoksen haluan nähdä maailmassa?
  • Missä olen hyvä?
  • Minkä tekemisestä nautin?
  • Mitä olen tehnyt aiemmin?
  • Ketä tunnen?
  • Mitä tekisin, jos ei tarvitsisi miettiä rahaa?
  • Mitkä ovat kipukohtani? Mitä voisin ammentaa niistä muille?

 

Jos kaipaat apua esteiden raivaamiseen mielestäsi ja/tai taitojesi ja lahjojesi kartoittamiseen, energiahoito, regressioterapia ja henkisen hyvinvoinnin valmennus ovat oivia työkaluja siihen. Molemmat hoitomuodot toimivat oivana apuna etenkin mielen esteiden, kuten pelkojen, riittämättömyyden, arvottomuuden, häpeän ja muiden negatiivisten tunteiden poistamisessa. Nämä ovat elämässä etenemiselle usein suurimpia esteitä ainakin meille suomalaisille ja muille länsimaalaisille, joilla on yleensä hyvät elinolot ja siksi hyvät mahdollisuudet.

Energiahoidolla ja regressioterapialla voi hoitaa samoja asioita. Energiahoidossa voit ottaa miellyttävältä tuntuvaa hoitoa vastaan, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Luon hoidossa mieleni ja metodieni avulla positiivisen energian, tunteen ja välittämällä tämän sinuun hoidettavaani se alkaa tehdä muutoksia alitajunnassasi. Tunnelukkomme, mielen haavat sijaitsevat alitajunnassamme. Positiivinen energia korvaa negatiivisen energian, esim. pelon tai muun tunteen ja muuttaa sen positiiviseksi. Kun poistamme näin tunnelukkojasi, sinusta tulee onnellisempi, saat elämääsi lisää rakkautta ja opit tietämään, kuka oikeasti olet ja tekemään päätöksiä siitä käsin. Vähintään pitkässä juoksussa hoidoilla on vaikutusta myös fyysiseen terveyteen, sillä sairaudet ovat psykosomaattisia.

Regressioterapian avulla taas voit palata alitajuisesti menneisyyden tapahtumiin ja purkaa ääneen puhumalla ja itkemällä mielestäsi ja kehostasi tunteita, joita sinne on niiden myötä jäänyt. Molemmilla tekniikoilla saadaan samoja tuloksia, mutta lähestymistapa on eri.

Suosittelen ennemmin hoitoja kuin valmennusta, jos nimenomaan negatiiviset tunteet estävät sinua toteuttamasta unelmiasi. Hoidot kuorivat sinulta pois ulkopuolelta tulleita mielen kerroksia ja auttavat näin paljastamaan todellisen, upean sinut. Valmennuksessakin opit tuntemaan itsesi paremmin, hahmotat omat vahvuutesi ja laadit askelmerkit unelmiesi saavuttamiseksi.

Tiedän kyseisten hoitomuotojen vaikuttavuuden varmuudella yli viiden vuoden kokemuksella. Energiahoito ja regressioterapia ovat pelastaneet elämäni, tehneet onnettomasta ja sairaasta suorittajaminusta onnellisen ja terveen ja auttavat minua säännöllisesti tekemään itsestäni kaiken tavoin paremman ihmisen ja saavuttamaan unelmani. Täältä voit lukea muiden kokemuksia hoidoistani.

Oman kokemukseni myötä uskallan luvata, että ne tekevät sitä myös sinulle, jos sitoudut käymään hoidoissa useamman kerran. Isommat asiat eivät parane tai muutu hetkessä, vaan syvä tunnetason muutos vaatii töitä, aikaa ja kärsivällisyyttä.

Vasta esteitä poistettuasi näet selkeämmin itsesi ja voit tietää, mitä elämä haluaa sinun kauttasi maailmaan tuoda. Jollet auraa mieleesi yhtään uutta tilaa, pyörität vain samoja vanhoja ajatuksia ja niiden myötä toimintamalleja.

Ilman sisäistä tunnetason muutosta vedät puoleesi samoja asioita, sillä lopulta se, mitä elämässä saat on kiinni siitä, mitä kannat sisälläsi. Jollei sitten elämä paljasta sinulle tehtävääsi “sattumalta”, kuten se teki minulle.

Ei sillä, että sinussa olisi mitään vikaa. Tärkeintä onkin, että näet sen itsekin, uskallat paljastaa maailmalle upeutesi ja uskoa olevasi sen hyvän arvoinen, mitä seuraa, kun uskallat alkaa valmistella itseäsi tarkoitustasi varten. Anna minun auttaa sinua siinä, mikäli kuulet kutsun. <3

Naisille suunnattuun Herkäksi ja vahvaksi -kokonaisuuteen voit yhdistää kaikkia palveluitani juuri sinulle sopivalla tavalla. Herkäksi ja vahvaksi auttaa sinua vapautumaan menneisyyden tunnetaakoista, löytämään vapautumisen myötä unelmatyösi, viemään elämääsi ja ihmissuhteitasi haluamaasi suuntaan, kasvamaan autenttiseksi itseksesi ja loistamaan omaa valoasi maailmaan. Lue täältä, mitä muut ovat sanoneet kokonaisuudesta.

Jos sinua kiinnostaa lukea tarkemmin, mikä Herkäksi ja vahvaksi -paketin tausta-ajatuksena on, luethan tämän artikkelini, jossa kerron myös itsestäni lisää sellaista, mikä sinua saattaa tässä yhteydessä kiinnostaa.

7 vinkkiä positiivisempaan ajatteluun

Tässä vinkkini ajattelun muuttamiseksi negatiivisesta parempaan päin.

Kyseenalaista jokainen negatiivinen ajatus

Mielen sisältö on tullut meihin ulkopuolelta viiden aistimme kautta. Näin ollen se ei oikeasti edes kuulu meihin, eikä sen negatiivisuus ole totta. Kyseenalaista siis jokainen negatiivinen ajatus. Kysy itseltäsi, onko tämä ajatus totta? Tiedätkö varmasti, että se on totta? Mitä teet tai mitä tapahtuu, kun uskot niin? Kuka olisit ilman tätä ajatusta? Kun et enää samaistu mielen kertomiin ikäviin tarinoihin, kärsimys loppuu ja voit tuntea itsesi vapaaksi.

Sano tunteelle ”kyllä”

Ala sanomaan mielessäsi ”kyllä”, kun ikävä tunne pyrkii pintaan. Jatka sen hokemista niin kauan kunnes tunnet mielesi tyyntyneen. Tunne on ajatuksen seuraus. Emme yleensä halua tuntea negatiivisia tunteita, joten mielellämme pakenemme niiden kohtaamista ja alamme tehdä jotain muuta. Kokeileppa kuitenkin päinvastaista; päätäkin ottaa tunne vastaan, pitele sitä hetki ja anna sen mennä. Ole kiitollinen, että tunne näyttäytyi sinulle, mutta tiedosta, että negatiivisista tunteista kiinni pitäminen ei vie sinua eteenpäin.

Meditoi

Yksi tehokkaimpia tapoja muuttaa ajatteluaan tehokkaampaan on meditoida säännöllisesti. Meditatiivinen tila on läsnäolon tila. Sinun ei tarvitse välttämättä istua silmät kiinni risti-istunnassa meditoidaksesi. Meditoiminen ei tarkoita, että ei saa ajatella mitään. Se tarkoittaa, että hiljennyt itsesi äärelle kuulemaan, mitä sisältäsi nousee ja otat sen vastaan. Pyrit tarkastelemaan ajatuksia ja tunteitasi ikään kuin ulkopuolelta. Älä identifioidu niihin. Et ole ne. Anna niiden virrata. Voit vaikka kuvitella silmät kiinni laittavasi jokaisen sisältäsi nousevan tunteen/ajatuksen ohitsesi lipuvalle pilvelle.

Itke tai pura muuten tunteita

Monelle voi tuntua vaikealta itkeä ja purkaa negatiivisia tunteita. Moni ei ole oppinut tunteen käsittelytaitoja lapsena. Olemme sulkeneet sisäämme paljon elämänkokemustemme mukanaan tuomaa negatiivisuutta, mutta emme tiedä mitä tehdä sille. Alitajunnassamme piilevät negatiiviset tunteet aiheuttavat negatiivisen ajattelun.

Jos kuitenkin joskus koet, että itku pyrkii pintaan esimerkiksi meditoidessasi, anna sen tulla sen sijaan, että vastustelisit. Negatiivisten tunteiden purkaminen sisältään on tehokkaimpia tapoja muuttaa elämää parempaan suuntaan. Sitä myötä myös mieli hiljenee ja läsnäolo mahdollistuu entistä paremmin.

Hakkaa vaikka tyynyä tai säkkiä vihan vallassa tai mene huutamaan metsään. Voit myös pyytää ikävältä tuntuvaa tunnetta istumaan tuolille eteesi. Sulje silmäsi. Kuvittele eteesi tuoli. Pyydä tunnetta, jonka tunnet kehossasi istumaan tuolille. Kiinnitä huomio siihen, miltä tunne näyttää. Kysy siltä, mikä tai kuka sinä olet? Kuuntele vastaako se sinulle jotakin. Kysy siltä, mikä viesti sillä on sinulle? Kuuntele taas vastaus. Kysy seuraavakssi, milloin minä olen tarvinnut sinua ensimmäisen kerran. Kuuntele taas mahdollinen vastaus. Sitten voit kysyä tarvitsenko minä sinua vielä? Lopuksi voit sanoa ”hyväksyn sinut juuri sellaisena kuin sinä olet” niin monta kertaa kuin koet tarpeelliseksi. Voit sanoa vielä, esimerkiksi että ”annan itselleni anteeksi” niin monesti, että mielesi on taas rauhoittunut.

Kiinnitä huomio kiitollisuuteen

Voit muuttaa negatiivisen mielentilan positiiviseksi olemalla kiitollinen. Kun tuntuu pahalta, muistuta itseäsi kaikesta siitä, mikä elämässäsi on hyvin – pienistäkin asioista. Vaikka siitä, että olet elossa.

Kiitollisuuden lisäksi voit ajatella muitakin positiivisia asioita. Ajattele jokaista negatiivista ajatusta kohden esimerkiksi kaksi positiivista ajatusta.

Vahvista hyvää itsessäsi ja uskottele asioiden olevan hyvin

Elämä näyttäytyy meille niin, miten ajattelemme ja millaista tarinaa itsellemme kerromme. Muistuta siis itseäsi päivittäin mielessäsi tai kirjoita ylös, mikä kaikki elämässäsi on hyvin. Voit kirjoittaa myös asioita, joiden toivoisit olevan toisella lailla. Kirjoita kuitenkin kaikki preesensissä; ikään kuin haluamasi olisi jo toteutunut. Se auttaa asioiden toteutumisessa. Mitä haluaisit juuri nyt sinulle sanottavan? Sano se itse itsellesi.

Hyvän uskottelulla en kuitenkaan tarkoita, että kannattaisi sivuuttaa negatiiviset tunteet. Ota ne vastaan silloin, kun ne näyttäytyvät ja puhu sen lisäksi mielessäsi mukavia asioita itsellesi.

Käytä ammattiapua

Positiivisempaan ajatteluun voi saada apua muun muassa energiahoidosta, regressioterapiasta, henkisen hyvinvoinnin valmennuksesta, psykoterapiasta ja ylipäätään täydentävistä hoidoista. Voit opiskella niitä itsekin ja auttaa itse itseäsi. Keho ja mieli ovat vahvasti yhteydessä, eivätkä tunteet asusta vain komentokeskuksessamme päässä. Ne ovat ympäri kehoamme. Siksi kehon hoitamisesta on apua myös mielenmaiseman kanssa. Kokeile niitä asioita ja valitse auttajiksesi ne ihmiset, joista sinulle tulee hyvä tunne eli intuitio.

Masennukseni parani energiahoidolla

Yleinen uskomus lienee, että masennusta voidaan hoitaa vain mielialalääkkeillä ja psykoterapialla. Psykoterapian lisäksi on olemassa kuitenkin myös muita, luonnollisia vaihtoehtoja, sen parantamiseen.

Olen saanut masennusdiagnoosin kolmesti ja ollut vähintään lieväsi masentunut paljon pidempään kuin saanut siihen hoitoa. Olen syönyt mielialalääkkeitä kahdesti diagnoosin saamisen jälkeen. Toisella kerralla halusin lopettaa lääkkeiden syömisen, sillä koin niiden vain turruttavan tunteeni, mutta ei poistavan masennuksen syitä. Olin kuullut vastikään ystävältäni energiahoidosta. Vaikka hoidon nimi kuulostikin mystiseltä, epätoivoni ajoi minut kokeilemaan sitä.

Vielä mystisemmältä tuntui, kun hoidosta lähtiessäni minua eivät enää häirinneet asiat, jotka olivat häirinneet sinne mennessä. Äimistelin, mitä ihmettä oli tapahtunut. En juurikaan kertonut hoitajalle, mikä minua vaivasi, enkä itkenyt hoidossa kuin pikkuriikkisen. Silti pystyin jättämään mielialalääkkeet, sain yöuneni takaisin, ja palasin sairauslomalta töihin.

Pian mieleni sopukoista alkoi nousta uutta kamaa käsiteltäväksi. Säikähdin aluksi kovasti, millaisia ajatuksia ja tunteita tietoisuuteeni nousi, kun kaikki sinne vuosien ajan sullomani alkoi pulpahdella pintaan. Aloin kuitenkin käsittää, että en voisi enää paeta itseäni tai oloni huononisi taas. Onnekseni olin löytänyt juuri apukeinon, josta janosin oppia lisää.

Moni on harmillisen tottunut vähintään lievään alakuloon ja pitää sitä normaalina. En sano, että täytyy olla aina posiitivinen ja elämän tuntua ihanalta. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että mielen negatiivinen sanoma ei ole totta.

Emme ole ajatuksemme, tunteemme ja elämänkokemuksemme. Olemme pohjimmiltamme aina jotain suurempaa kuin pieni mielemme voi ymmärtää. Olemme paljon ihmeellisempiä olentoja kuin mihin sen käsityskyky riittää. Todellinen olemuksemme ei voi masentua. Idea itsestämme on vaan usein hyvin vääristynyt. Ei siis ihme, että löydämme itsemme psyykkisesti huonosta jamasta.

Masennuksen uusiminen voi vaania nurkan takana, jos emme ole onnistuneet tyhjentämään mielen sisältöä menestyksekkäästi ja elämä heittää uusia haasteita eteemme. Valitettavasti pelkkä tietoisen mielen tasolla asioiden miettiminen ja puhuminen ei välttämättä riitä kaikille parannuskeinoksi. Kuulen ihmisten sanovan joskus, kuinka he ovat käsitelleet jonkun asian mielessään eli älyllisesti. Nuo samat asiat saattavat nousta heidän tietoisuuteensa häiritsemään kuitenkin myöhemmin. Traumaattisten tapahtumien vaikutukset ovat meissä niin sanottua päivätietoisuutta syvemmällä alitajunnassa (solumuistissa), tunnetasolla. Siksi pelkkä tietoisen mielen tasolla tapahtuva puhuminen ja järjellä päättäminen, että “nyt tämä asia on käsitelty” ei kokemukseni mukaan riitä pyyhkimään systeemistämme sinne jääneitä tunteita. Emmehän pysty edes puhumaan asioista, joiden olemassaoloa emme tiedosta. Silti solumuistiimme kirjaantuneet asiat vaikuttavat meihin koko ajan.

Lopullisesti alakulon päihittääksemme täytyy siis löytää konsti, jonka avulla pääsemme käsiksi syvempiin, tiedostamattomiin tuntoihimme. Joillekin oikealta keinolta tuntuu psykoterapia, toisille jokin muu tai monien asioiden yhdistelmä.

Masentunutta auttaa ainakin se, että alkaa tehdä omien arvojen mukaisia asioita ja saa voimaantumisen tunnetta jostakin itselle iloa tuottavasta asiasta tai ihmisistä. Ei ole ihmekään, että mieli menee matalaksi, jos tekee asioita, joista ei nauti ja viettää aikansa seurassa, joka tekee itselle hallaa.

Itse koen kuitenkin ehdottomasti parhaaksi parannuskeinoksi sisäisen muistin tyhjentämisen asioista, jotka ovat alun perin masennuksen aiheuttaneetkin, sekä positiivisten tunteiden luomisen.

Tiedostin, että jokaisen masennuskauteni olivat laukaisseet silloiset tuoreet tapahtumat. En kuitenkaan heti ymmärtänyt, kuinka paljon pinnan alla oli ennestään sellaista pahaa oloa, jota olin kantanut aina mukanani. Kun aloin käsitellä asioita aina syntymätraumoista lähtien eri energiaparannustekniikoiden ja syvähengityksen avulla, onnistuin repimään masennukseen minut kerta toisensa jälkeen syösseiltä asioilta juuret pois.

Jotta päihittäisimme mielen haasteet lopullisesti, on ahdistavilta oloilta lyötävä kasvualusta poikki juuresta käsin. Samalla selvitämme juurista kasvaneet lisäongelmat.

Erilaisia luonnollisia vaihtoehtoja löytyy kyllä avuksi, kun apua uskaltaa ja jaksaa vähän etsiä. Nykyään on tarjolla hoitoa, valmennusta ja kurssia joka lähtöön, joten päätään ei tarvitse selvittää yksin. Saattaa myös vaatia hieman ajattelun avartamista, jotta voisi löytää itselle parhaat apukeinot. On sääli, että monet, jotka apua kaipaisivat, tuomitsevat energiahoidon ja samantyyppiset parannuskeinot huuhaaksi, vaikka fysiikan mailmasta löytyy jo energiahoitoa tukevaa tietoa (muun muassa se, että kaikki on energiaa), ja virallinen terveydenhuoltokin käyttää energiahoitotekniikoita maailmalla. Olisin tosin tuominnut sen itsekin vielä joitakin vuosia sitten, kunnes kokemukseni alkoi opettaa toista.

En tuntenut saavani apua kaikesta, jota kokeilin ensimmäisen ihmeenä pitämäni hoidon jälkeen. Pettymykset nostattivat minussa epätoivoa, jota vielä tuolloin kannoin lapsuuden jäljiltä runsaasti sisälläni. En kuitenkaan antanut periksi, vaan jatkoin etsimistä. Valjastin vihani siihen, että näytän vielä maailmalle nousevani ahdingosta. Vihan avulla on hyvä sisuunnuttaa itsensä taistelemaan paremman huomisen puolesta silloin kun ei vielä kykene käyttämään rakkautta samaan tarkoitukseen. En toki kannata vihasta kiinni pitämistä, sillä se vahingoittaa eniten itseämme.

Vaikka elämä heittääkin eteemme asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan, pystymme aina vaikuttamaan siihen, mitä ammennamme niistä. Itse koen nykyään omiksi vahvuuksikseni kaikki ne asiat, joita joskus pidin heikkouksinani. Niiden kääntäminen voitoksi on vaatinut muun muassa valtavat määrät itkemistä, nauramista (energiaparannuksen avulla negatiiviset tunteet ja ajatukset voivat purkaantua myös nauruna) sekä etenkin alitajuisessa tilassa tuntemuksistani puhumista.

Mitä masennus haluaa meille kertoa? Se haluaa loppujen lopuksi vain palvella meitä, vaikka tällainen ajatus tuntuukin masentuneena päinvastaiselta. Jos emme koskaan kohtaisi vaikeuksia, eläisimme vain laput silmillä, eikä kenelläkään olisi mielenkiintoa etsiä syvempää totuutta. Vaikka jotkut elämäntapahtumat voivatkin tuntua epäreiluilta, ulkomaailma yrittää lopulta vain auttaa meitä heräämään. Jokaisessa ihmisessä on sisällään valo ja voima, joka haluaa loistaa.

Lue energiahoidoistani täältä.

Varaa hoito tästä